maanantai 26. syyskuuta 2016

Jälleennäkemisen riemua

Syyskuussa lähdimme Rikun kanssa vajaan kahden viikon reissulle Nevadaan. Jade jäi Jessen kanssa kotiin, ja koulupäivien ajaksi myös mummolaan hoitoon.

Jesse kertoi, että pari ensimmäistä iltaa Jade oli hieman itkeskellyt ja ikävöinyt, mutta pääsääntöisesti loman ajan kaikki oli sujunut oikein hyvin. Jade oli nukkunut kaikki yönsä Jessen sängyssä.

Lomalta kotiin palatessamme Jade juoksi meitä vastaan iloisesti häntä ja koko kroppa heiluen. Voi sitä riemua! Kaikki meistä oli varmaan ihan yhtä tohkeissaan. :)


Vessaankin oli päästävä mukaan, ettei äiti vaan lähde taas jonnekin :)
Lomaltapaluun jälkeisen yön Jade nukkui meidän sängyssä... siinä keskellä... tosi leveästi :)
Aamulla kun herättiin, alkoi uusi riemuhetki! "Jee, äiti ja Riku on yhä täällä" Jade jaksoi varmaan tunnin hyöriä ja pyöriä häntä heiluen vuoroin molempia pussaillen. Voi miten pieni koira jaksaakaan iloita jälleennäkemisestä :)

Seuraavana päivänä olikin aika päästä tervehtimään jälleen bestistä, Alinaa. Kaverukset pääsivät metsään temmeltämään yhdessä. Molemmat olivat niin onnellisia ja riemuissaan toistensa seurasta.




Ja välillä mentiin sitten takapihalle lempipuuhiin, eli kaivamaan.