Valeraskaus

Pesän tekeminen

Jadelle on tullut tarve kaivaa ja pöyhiä omaa petiään tai sängyssä peittoa ennen nukkumaan asettumista. Tämä on uutta, mutta siis alkoi ilmetä lievästi jo ennen leikkaukseen menoa. Olisiko joku ikään liittyvä asia? Jadella nyt ikää noin 10 kk, vai sittenkin valeraskaus?

Valeraskaushan käsittääkseni tulee jos on tullakseen, noin yhden- kahden kuukauden kuluttua juoksuista. Meillä Jaden juoksuista on kuitenkin aikaa 3 kk. Voisiko yksilöillä olla kuitenkin sen verran eroja, että olisi siitä kysymys?

Lääkärissä meiltä kyseltiin vielä uudelleen leikkauksen jälkeen Jaden juoksujen ajankohdasta. Jadella oli ollut kohtu vielä hieman turvoksissa. Ei kuulemma mitään ongelmaa, kaikki mennyt hyvin ja oli ihan ok, mutta tulipahan tuo asia siinä mainituksi. Voisiko siis joku hormoonitaso olla vielä koholla?

Ruokahalu kadonnut

Samoin Jade on ollut hieman rauhaton, ja vinkuu välillä lelu suussaan. Sekin valeraskauden oireita, ja ruokahaluttomuuttakin on jonkin verran ollut. Olen laittanut rauhattomuuden ja vinkumisen leikkauksen jälkeisen kivun piikkiin. Ruokahaluttomuutta olen selitellyt antibioottilääkekuurilla.

Maitoa nisistä ja oksentelua

Lopullinen varmistus valeraskaudesta tuli kuusi päivää leikkauksen jälkeen, kun suihkuttelin haalealla vedellä leikkaushaavaa. Suihkun jälkeen sitten kuivattelin vatsaa ja kuinka ollakkaan, nisistä alkoi hieman tihkua maitoa. Nonniin. Ja olihan ne maitorauhasetkin turvoksissa. Sattumoisin Jade oksensi samaisena aamuna ja vasta iltapäivästä, kun lueskelin netistä valeraskauden oireita, niin eiköhän siellä ollut myös oksentelu. Eli Jadella on kaikki selvät oireet, ei siis epäilystäkään, etteikö kyseessä olisi valeraskaus.

Mikäli tämä muuttunut käytös onkin valeraskautta, sitä varmaan sitten jatkuu pidempäänkin... "kesken valeraskauden leikatuilla koirilla valeraskausoireet voivat jatkua useiden viikkojen ajan leikkaukseen liittyvän hormonimuutoksen vuoksi". Näin kirjoitettiin eläinlääkäriin.fi -sivuilla.

Onneksi nyt ei mitään kestämätöntä ongelmaa. Pääasia, että leikkaushaava paranee hyvin ja Jade on muuten oma ihana itsensä :)

Leikkauksesta aikaa 3 päivää. Jade leikkimässä naapurustossa asuvan toisen Jaden kanssa

Sterilointi

Nyt se on sitten tehty... Jade steriloitu, kohtu poistettu.
Jadella oli ensimmäiset ja ainoat juoksut elo-syyskuun vaihteessa, ja jo tuolloin tehtiin päätös, että steriloidaan koira heti kun se on mahdollista. Lueskelin netistä sterioinnin hyvistä puolista, ja kun ei todellakaan ole tarkoitus pentuja teettää, niin katosimme steroinnin järkeväksi vaihtoehdoksi. Näin vältytään myöhemmiltä mahdollisilta kohtutulehduksilta, ja koska Jade tykkää käydä koiratarhoilla, ei tarvitse enää pitää taukoa ja vältellä uroskoiria. Osittain myös ihan vaivattomuuden vuoksi on helpottavaa, ettei juoksuja enää tule.

Lääkäriaika oltiin sovittu klo 10:30, jolloin Jadelle annettiin rauhoittava piikki. Alun perin oli puhetta, että leikkaamaan voisi päästä klo 11:00, mutta käytännössä Jade nukahti odotushuoneessa syliini jo vajaassa kymmenessä minuutissa, joten leikkaukseenkin päästiin sitten jo noin kahtakymmentä vaille yksitoista.

Pikkuhiljaa silmät alkoivat painaa.

Rauhoittavan piikin jälkeen Jade yritti vielä käydä tervehtimässä odotushuoneessa ollutta kaveria,
mutta jalat eivät vaan enää totelleet ja piti tulla syliin rauhoittumaan. 

Vajaa 10 minuuttia ja uni oli tullut

Valmiina leikkaukseen

Leikkaus kesti tunnin verran, jolloin kävimme pikaruokalounaalla ja vähän jaloittelemassa. Saavuimme takaisin eläinlääkärille klo 11:40. Leikkaus oli sujunut hyvin ja Jade nukkui heräämispöydällä.

Saimme hoito-ohjeet, kipulääkkeet ja antibiootit sekä "lampunvarjostimen", jota Jade joutuu noin viikon verran käyttämään. Kaikki sujui hyvin ja suuret kiitokset eläinlääkäri Pertti Valkamalle. Eläinlääkäri tuli vielä ulos saakka ja kantoi Jaden meille autoon.

Automatkalla Jade oli vielä täysin unessa

Puoli kolmen aikaan iltapäivällä Jade välillä jo heräili, ja piti laittaa kauluri suojaksi, ettei vahingossakaan pääse repimään tikkejä irti.

Leikkaushaava

Lunta!

Kuten moni muukin koira, myös Jade oli aivan innoissaan lumen tulosta. Ensimmäisenä aamuna, kun lunta oli satanut muutaman sentin, Jade hyppelehti ihmetellen pihalla. Lunta piti haistella ja maistella ja siinä piti hyppiä ja pomppia.

Tässä ensilumen tuomia tunnelmia: Ensilumi

Lumiset lenkit pienellä pakkasella ja nollakelillä ova olleet kovasti Jaden mieleen. Jade tapasi jälleen uusia kavereita myös metsälenkillä. Tässä lenkkikaverina Alinan lisäksi myös Basso: