keskiviikko 20. heinäkuuta 2016

Koirapuistossa

Nokian koirapuisto

Yllätyksekseni huomasin, että Nokian koirapuisto -Facebook sivuille oli ilmestynyt kuvia tarhalta, ja jo seuraavalla koirapuisto-visiitillä näinkin naishenkilön kameran takana, ja kävin kysymässä lupaa kuvien käyttöön.

Tässä kuvasatoa koirapuiston isommista ja pienemmistä kavereista.
Kuvaaja: Bakos Csilla










perjantai 15. heinäkuuta 2016

"Mä haluun leikkiä"

Paljon uusia kavereita

Oli ilo huomata, että Jade tulee toimeen hyvin toisten koirien kanssa. Lenkeillä Jade innostuu pystypainiin hihnassa, mikäli vastaantulija on myös innokas leikkijä, mutta malttaa myös kulkea ohi, mikäli kaveri ei osoita kiinnostusta Jadeen. Fiksu tyttö siis!


Tässä Jade tapasi ensimmäistä kertaa venäjänvinttikoira Nikin. Niki on 3 vuotias ja hyvin rauhallinen ja kärsivällinen. Rennolla otteella Niki antoin Jaden tutusta, mutta ei kuitenkaan Jaden sitkeästä innostuksesta huolimatta lähtenyt leikkiin mukaan.

Nikin kanssa kuljettiin pieni pätkä samaa matkaa, ja Jade malttoi jopa "unohtaa" Nikin ja keskittyä kaikkeen muuhunkin kivaan ymäpärsitössä.


Koirapuistossa

 Olemme muutamia kertoa käyneet Nokian koirapuistossa, jossa vastaan on tullut erilaisia kavereita. Nuori basset, Hemmo, oli ihan kiva leikkikaveri, mutta terrieri Kamun kanssa meinasi painit mennä vähän liian rajuiksi.
Ehdottomasti paras kaveri koirapuistossa on ollut pieni 3 kk ikäinen suomenpystykorvan pentu.

Näiden kahden leikeissä huomaa, miten kavereiden kemiat kohtaavat ja molemmilla on niin hauskaa :)






Kotona lempileluja on röhkivä possu.
Ylipäätään kaikki lelut, joista kuuluu ääni, kiinnostavat Jadea.
Paljon on keretty kaluamaan myös tekoluita, ja pehmolelutkin kelpaavat hyvin leikkikaluiksi.
Kovasti Jaden tekisi myös mieli leikkiä kengillä, mutta aina joku tulee ja pilaa leikin viemällä kengät piiloon.
Pahvilaatikot ovat myös kivoja järsittäviä ja pesupallokin oli hetken kiva, kunnes uutuuden viehätys katosi siitä.

Eräänä iltana Jade kömpi sängyn alta innoissaan häntä heiluen, jotakin suussaan kantaen... taas löytyi uusi ihana lelu: sukka!

Ensimmäinen kohtaaminen kissan kanssa Suomessa.

Ensiksi höristeltiin korvia, sitten jähmetyttiin paikoilleen ja hetken hiljaisuuden jälkeen tuli haukahdus.
Kissan lähtiessä liikkeelle yllätyin Jaden reaktiosta. Jade ei siis rynnännyt kissan perään, vaan päin vastoin hypähti taakse päin ja siirtyi seuraamaan tilannetta jalkojeni välistä. Mitä ihmettä, Jade pelkää kissaa?

Kerroin tapauksesta Annelle, Jaden "Kreetan äidille", ja sainkin kuulla selityksen. Kreetalla, kun Jadea ensimmäisiä kertoja totuteltiin hihnassa kulkemiseen, oli kadulla tullut vastaan kissa, joka yritti hyökätä Jaden kimppuun. Kreetalla kissat ovat vähän rajumpia kuin meillää täällä Suomessa. Kissat puolustavat rajuin ottein omia reviireitään.

Eli kissakavereita ei Jadelle vielä ole tullut.

torstai 14. heinäkuuta 2016

Hyvin kotiuduttu Suomeen

Kaikki on niin uutta ja ihmeellistä

Ensimmäinen yö jännitti: nukkuukohan Jade vai itkeekö, vai miten tuo menee. Hyvin meni! Kuten myös kaikki muut yöt ensimmäisen jälkeen.

Nyt Jade on asustellut meillä jo yli kaksi viikkoa, ja kotitunut mainiosti. Koiralenkeillä alkaa tulemaan jo tuttuja koiria vastaan. Kovasti tekisi mieli leikkiä kaikkien kanssa, ja Jade onkin päässyt leikkimään ja riehumaan koirapuistossa.

Jade saapui sisäsiistinä, mutta viikon jälkeen tapahtui jonkinlainen "taantuma" ja pari kertaa on lirahtanut pissit sisälle. Ei onneksi sen suurempaa vahinkoa.

Jaden ollessa noin 5 kk ikäinen, ovat maitohampaat alkaneet irtoilemaan. Jadella on ollut kova tarve pureskella koko ajan, ja koira onkin ollut kova näykkimään käsistä ja milloin mistäkin. Nyt muutamien hampaiden irrottua, on puremisinto onneksi laantumassa. Puruluut kelpaavat ja niitä on kiva rouskutella.

Uusia asioita Jade on oppinut hyvään tahtiin. Jadelta onnistuu jo istuminen, tassun antaminen ja maahan meneminen. Ainakin välillä :). Välillä ei selvästi malta ja taitaa kuulokin olla sopivasti valikoiva.
Sohvalle ei saa mennä, mutta oma nojatuoli Jadella on olohuoneessa

Tiettyjä sääntöjä ollaan laadittu.
Sohvalle ei saa tulla. Tämä on opittu suhteellisen hyvin, kun vieressä on tarjolla maailman mukavin nojatuoli. Ja tuolissa pääse usein syliin nukkumaan ja rapsuteltavaksi.

Jessen sängyssä saa nukkua, muissa ei. Hyvin tuokin menee, kun yöt Jade nukkuu omassa pedissään, niin riittää, kun saa aamulla hypätä Jessen sänkyyn.

Ruokapöydästä ei tipu herkkuja. Tästä ollaan pidetty kiinni, eikä Jade tule kerjäämään pöydän viereltä kun perhe syö. Joko Jade lähtee omalle tuolilleen tai lepäilee rauhassa keittiön lattialla, siellä missä kaikki muutkin ovat,

Nähtiin viehättävä pentu Kreetalla!

Lomalla Kreetalla toukokuussa 2016

Näimme Jaden ensimmäistä kertaa Kreetalla. Pieni pentu, katukoira.
Ajatus siitä, että adoitoisimme pennun Suomeen, syntyi vuorkauden miettimisajan jälkeen. Toki koiran hankkiminen oli pitkän harkinnan tulos, ja olimme kevään ajan jo etsiskelleet sopivaa koiraa ja meille sopivaa rotua.

Rotusuunnitelmat menivät täysin uusiksi, kun pieni tyttö-pentu tuli, ja valtsikin meidät! :)

Jade Kreetalla

Adoptiopäätöksen jälkeen pentu käytettiin lääkärissä. Terve sekaroituinen, jolla oli painoa 5,8 kiloa.

Lääkäri arvoi iäksi noin 4 kk. Pentu sai passin, johon nimeksi tuli Jade.

Lääkärissä annettiin tarvittavat rokotukset, madotukset, loishäädöt, siru, yms. Kun kaikki lääkäritoimenpiteet oli tehty, jouduimme vielä muutaman viikon odottamaan karenssiajan umpeutumista. Karenssin jälkeen saimme ystävällisesti Jadelle lentokummin, ja koira saapui Finnairin lennolla 23.6.2016 Suomeen.





Kentällä vähän pelotti

Jade Helsinki-Vantaan kentällä juuri Suomeen saapuneena