Synttärit!

Tänään on Jaden passin mukaan yksivuotissynttärit!

Syntymäpäivin kunniaksi oli tarjolla jauhemaksa-leivos, sekä tietenkin Jade sai myös synttärilahjan. :)

Yksivuotias kurkkii sohvan selkänojan yli :)

Antibioottikuuri

Niin siinä kävi, että lääkäri epäili hengitystietulehdusta, ja määräsi antibioottikuurin.

Painoa Jadella oli lääkärimittauksessa nyt 14,2 kg. Kuume mitattiin myös, oli 39,1 astetta. Ohjeeksi saattiin, että kuumetta pitäisi nyt päivittäin mittailla, ja mikäli kuume nousee, on otettava yhteyttä lääkäriin. Samoin ohjeistettiin, että mikäli oksentelu jatkuu ja muuttuu rajuksi, pitää soittaa välittömästi lääkärille.

Lääkärissä annettiin samalla Antepsin, joka tekee kalvon nieluun ja vatsalaukkuun, sekä piikkinä tulehduskipulääke ja antibiootti. Kotihoitona huomisesta alkaen antibiootti ja Rimadyl (tulehduskipulääke), mutta Antepsin annetaan jo tänään.

Kotiin tullessa Jade oksensi vielä kaksi kertaa. Aamu- ja päivälenkki jätettiin tänään kokonaan väliin, käytiin vain pihalla piipahtamassa muutaman minuutin ajan. Kai se niin on, että "lepo paras lääke on"

Nyt lekotellaan vierekkäin sohvalla ja odotetaan toipumista.

Eläinlääkäriin vai ei?

Maanantai aamuyöstä heräsimme Jaden oksentaessa sänkyymme. Jade nukkuu nykyään yöt meidän sängyssä, joten herätys oli aika inhottava, kun oksentaminen jatkui useampaan otteeseen. Oli pakko nousta ylös ja alkaa tarkkailemaan mistä on kyse.

Keittelin aamukahvit hyvissä ajoin ja Jade tuli syliin jatkamaan uniaan. Siinä vaiheessa ajattelin, että ilmeisesti kurkussa oli ollut kepin palanen, kun edellisen illan lenkiltä oli löytynyt taas keppejä pureskeltavaksi.

Rauhallisuutta kesti vain hetken, jonka jälkeen oksentelu jatkui vielä muutaman kerran. Aamupäivästä oksentelu oli ohi, muutaman kerran Jade kakoi, mutta muuten vaikutti normaalilta ja pirteältä.

Päivällä lähdettiin lenkille, ja ajattelin aluksi, että tehdään vain pieni lenkki hihnassa kävellen. Matkalla mieli muuttui kun Jade oli taas innoissaan ja pomppi flexissa pururadan reunalta toiselle ja selvästi kaipasi päästä juoksemaan. Niinpä poikkesimme metsään ja Jade sai taas juosta ja hyppiä riemuissaan. Yhden kerran Jade tuli luokse ja jäi taas paikoilleen kakomaan. Olikohan sittenkin kyseessä nielutulehdus ja nyt hengästyneenä oli hankalampi hengittää?

Pidettiin lenkki normaalia lyhyempänä, vaikka ilma oli mitä parhain, vain aste tai pari pakkasta, ei yhtään tuulta ja jotenkin keväinen fiilis.

Kotona ruoka maistui, eli Jade söi ihan hyvällä ruokahalulla.

Ajattelimme, että nyt kaikki on taas kunnossa... kunnes jälleen muutaman kerran tuli pientä kakomista. Seurailtiin siinä illan verran, eikä mitään kovin kummoista oireilua ilmennyt, lukuunottamatta paria kertaa, jolloin kakoi kurkkuaan.

Seuraava yö meni rauhallisesti, mihinkään ei heräilty, joten varmaan Jadekin nukkui tyytyväisenä.

Aamulla katsottiin tilanne, ja kun Jade nyt vieläkin kakoi (joskin vain yhden kerran), niin päätettiin tilata aika lääkärille. Ehkä se on hyvä heti katsoa mistä on kyse, ja jos antibioottia tarvitsee, niin saa aloitettua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa,

Eli lääkäriin sitten....

Hyvin jaksoi Jade juosta, vaikka olikin oksennellut aamulla

Karvanlähtöaika?

Olen ollut niin tyytyväinen, kun Jadesta ei juuri ole karvaa lähtenyt. Ei haitannut mitään, vaikka Jade nukkui sylissä, kun itsellä oli mustat housut jalassa. Ei lähtenyt karvaa eikä tarvinnut tarraharjaa.

Nyt tilanne on muuttunut. Joulukuun puolen välin tienoilla alkoi vähitellen karvanlähtö lisääntyä hurjaa vauhtia. Jadea rapsutellessa karvaa irtosi ja sylissä pyöriessä huomasin vaatteiden olevan yltäpäältä karvassa. Voi apua, mistä tämä nyt johtuu? Onko kyseessä joku normaali karvanlähtö? Eikö se pitäisi olla keväisin, eikä vuoden pimeimpään aikaan talvella? Tosin joulukuu oli kyllä normaalia lämpimämpi, lämpötila plussan puolella pitkinä ajanjaksoina, mutta eihän se nyt niin lämmin ollut?

Kyselin Facebookin koirapalstalta mielipiteitä ja tulimme kimppakeskustelussa siihen tulokseen, että taitaa olla pentukarva joka nyt lähtee, 11 kuukauden iässä.

Eli nyt sitten vaan yritän imuroida ahkerammin, vaikka karvaa tuntuu silti löytyvän joka puolelta. Ja toivon, että tämä karvanlähtöaika menee pian ohi.

Uusi Vuosi

Ensimmäinen uuden vuoden juhlinta koiran kanssa sujui rauhallisissa merkeissä. Olimme jo etukäteen päättäneet, että ollaan kaikessa rauhassa Jaden kanssa kotona ja katsotaan miten Jade reagoi raketteihin ja paukkuihin.

Jaden kanssa oltiin lenkillä juuri ennen kuutta, mutta sen verran pidemmäksi lenkkiaika venyi, että pauke ennätti jo alkamaan. Aluksi Jade ei juuri välittänyt kauempaa kuuluvasta paukkeesta, mutta lähempää ammuttu "ujeltava raketti" säikäytti Jaden. Niinpä oltiinkin ihan vain sisällä loppuilta. Aluksi pauke teki Jaden levottomaksi, ja koira kulki koko ajan ihan jaloissani kiinni. Emme kuitenkaan noteeraneet tilanteeseen mitenkään, vaan jatkettiin olemista ihan normaaliin tapaan.

Ilta menikin sitten mukavasti Viaplaylta tv-sarjaa seuraten. Jade nukkui välillä sylissä ja välillä lattialla, mutta ei enää välittänyt raketeista ja paukkeista ollenkaan ollessaan sisällä.

Pauke laantui siinä klo 23 aikoihin ja ajattelin, että olisi ollut hyvä väli käydä vielä iltapisulla, mutta juuri kun päästiin ovesta ulos, niin jossakin paukahti sen verran kovaa, että Jade kääntyi ympäri ja halusi heti takaisin sisälle. Myöskään takapihalle ei halunnut lähetä, joten ei siiten käyty iltalenkillä enää ollenkaan.

Yö meni hyvin ja aamulla Jade alkoi vinkumaan ulos vasta joskus 8:30, jolloin pääsi takapihalla pikaisesti käymään ja päivällä sitten tehtiin pitkä lenkki. Onneksi tämä uusi vuosi oli meidän kohdalta näin helppo! :)